Sekasortoa Zloczowissa 1941.

Galician alue nykyisessä Ukrainassa on ollut kautta historian useiden eri kansallisuuksien asuttama ristiriitojen kohde. Se on kuulunut niin Itävalta-Unkariin, Puolaan, Neuvostoliittoon kuin Ukrainaankin. Saksa miehittu aluetta 1941-1944. Väestöryhmien välillä jännitteet ovat useaan otteeseen puhjenneet aseellisiksi selkkauksiksi ja muun muassa ensimmäisen maailmansodan aikana Zloczowin kaupungissa toimeenpantiin verilöylyjä niin ukrainalaisten, puolalaisten kuin venäläistenkin toimesta. Usein kohteena oli paikkakunnan suuri juutalaisyhteiasö. Tapahtumat Zloczowin pikkukaupungissa toisen maailmansodan aikana kuvastavat hyvin myös näitä ristiriitoja, ja yhä edelleenkin tapahtumat alueella ovat monenlaisten kiistanalaisten tulkintojen kohteena.

Zloczowin joukkosurma 3. ja 4. heinäkuuta 1941 oli monen asian summa, ja osallisina tai tekijöinä siinä oli mukana niin ukrainalaisten kansallismielisiä ryhmittymiä, SS-joukkojen sotilaita, että myös Wehrmacht. Kaikkiaan tapahtumat olivat hyvin sekasortoisia ja Wehrmachtin yrityksistä huolimatta ei oikein kenenkään kontrollissa.

Gestapon arkistosta Zloczowista löydetty kuva, jossa joko NKVD:n tai ukrainalaisten ja saksalaisten toimeenpanemien teloitusten uhreja:



(kuvan lähde: "Gott mit uns". Der deutsche Vernichtungskrieg im Osten 1939-1945, Ernst Klee und Willi Dressen, 1989, s. 17)

Jo kesäkuun aikana, siis välittömästi Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan puhjettua, olivat ukrainalaisnationalistit aloittaneet kiihotuksen muita kansallisuuksia vastaan. Stepan Banderan johdolla toimineen ukrainalaisnationalistisen OUN -järjestön lentolehtiset vaativat että "älkää heittäkö aseitanne vielä pois. Ottakaa ne käsiinne. Tuhotkaa vihollinen. Kansa! Tietäkää! Moskova, puolalaiset, unkarilaiset, juutalaiset - nämä ovat vihollisianne. Tuhotkaa ne." Saksalaiset käyttivät kansallismielisiä hyväkseen, ja mahdollinen kansannousu oli huomioitu myös sotasuunnitelmissa ja OUN:n kanssa oli neuvoteltu taktiikoista jo keväästä 1940. Galiciassa sijaitsevaan Zloczowiin kesällä saapunut Einsatzgruppe C:n Einsatzkommando 4b kiittelikin raporteissaan asukkaiden suhtautumista juutalaisiin.

Banderan joukkojen toimet voidaan nähdä myös kostona aiemmista tapahtumista: Neuvostojoukot olivat myös Zloczowissa, useiden muiden paikkakuntien tapaan, surmanneet vetäytyessään suuren määrän paikallisia asukkaita, erityisesti vankiloissa surmatyöt olivat mittavia. Sekä NKVD:n, SS:n että silminnäkijöiden tiedot kertovat paikkakunnalla surmatun noin 650 ihmistä.

Aluksi ukrainalaisjoukot ryöstelivät ja käynnistivät spontaaneja pogromeja ympäri kaupunkia. Kaupungin saksalainen komendantti puolestaan määräsi juutalaisille Davidin tähdellä varustetut käsinauhat. Toisena päivänä heinäkuuta annettiin määräys kaikkien juutalaisten kokoontua raatihuoneen aukiolle. Kieltäytyminen johtaisi ampumiseen.

Kaupungin linnoituksesta löydetyt 649 neuvostojoukkojen surmaaman ruumiit kaivettiin juutalaisten toimesta ja saksalaisten käskystä ylös, ruumiit pestiin ja tunnistettiin. Saksalaisssotilaan kuvauksen mukaan paikalliset asukkaat tunnistivat ruumisrivistöstä omaisiaan hajun ja heinäkuun helteen paikalle houkuttamien kärpästen suristessa ympärillä.

Saksalaiset myös tiedottivat tarkoin löydöksistä. New Jerseyssä ilmestynyt Ukrainian Weekly kertoi jo 2. syyskuuta 649 NKVD:n uhrin löytymisestä ja joidenkin tunnistamisesta:

http://www.scribd.com/full/16488321?access_key=key-63ab54r7qk1xrkj65h

Omaisten vietyä ruumiit pois ei haudat silti jääneet käyttämättä. Linnoitukseen asetettiin konekivääri, ja juutalaisten surmaaminen alkoi. Jalkaväkidivisioona 295:n tiedustelu-upseeri totesi 3.7.1941 että "kaupungissa ja linnoituksessa joukkoteloitetaan ja murhataan avoimella kadulla ukrainalaisten toimesta juutalaisia ja venäläisiä, naiset ja lapset mukaanlukien."

IV armeijakunnan aamutiedotteen mukaan vielä 5.7. jatkui sekasorto, ja tässä raportissa tekijöiksi mainitaan jo myös SS: "Zloczowista ilmoitetaan yhä julmista ampumisista niin vetäytyvien venäläisten kuin ukrainalaisten ja SS:n toimestakin. Ukrainalaisia ja juutalaisia on ammuttu vähintään 300."

Aluksi vain pintapuolisesti tapahtumiin osallistunut Einsatzgruppe C:n Einsatzkommando 4b palasi kaupunkiin 7. päivä heinäkuuta ja otti osaa puhdistuksiin. Operaatio - ja tilannekatsaus nro 24 kertoo seuraavaa:

"Tutkimukset Zlochevissa osoittivat että venäläiset, ennen vetäytymistään, pidättivät ja murhasivat summamutikassa kaikkiaan 700 ukrainalaista, mutta siitä huolimatta sisällyttivät siihen koko ukrainalaisen älymystön. Wehrmachtin käskystä militia ryhtyi kostotoimenpiteisiin pidättäen ja ampuen useita satoja juutalaisia. Likvidoitujen juutalaisten määrä voi olla noin 300-500."

Zloczowin tapahtumat kuvaavat yleisemminkin Barbarossan alkuvaiheen sekasortoisia tapahtumia aikana jolloin saksalainen sotilas- tai siviilihallinto ei vielä ollut täydessä kontrollissa tapahtumien suhteen, vaan paikalliset asukkaat tarttuivat myös usein toimeen. Saksalaiset pyrkivät erityisesti ukrainalaisalueilla ja Balttiassa hyödyntämään olemassaolevaa bolsevikki- ja juutalaisvastisuutta. Kertomuksista voi päätellä myös käskyvaltasuhteiden olleen paikoin epäselviä, ja operaation varsinaisesta suorittajastakaan ei oikein saa selkoa.

Einsatzgruppen raportin mukaan alullepanijana oli Wehrmacht, toisaalta tässä kuvatussa tapauksessa Wehrmacht pyrki estämään tilanteen eskaloitumisen - näin ainakin 295. divisioonan komentajan Otto Korfesin mukaan. Kuten aiemminkin on tässä blogissa tullut mainittua, sodan alusta asti useat Wehrmachtin upseerit protestoivat SS:n toimia, joten Korfesin toiminta ei ole mitenkään ennen kuulumatonta. Pääasiassa protestit ajoittuivat kuitenkin Puolan sotaretken alkuun. Syksyn 1941 mittaan toimintaohjeet selkiytyivät, ja Wehrmachtin käskettiin pysyä erillään SS:n operaatioista.

Kuten lukuisilla muillakin paikkakunnilla, myös Zloczowissa alkuvaiheen sekasortoiset pogromit olivat vain ensikosketus saksalaishallinnon todellisuuteen. Puhdistuksia oli useaan otteeseen syksyllä 1941, vuoden 1942 mittaan, sekä 1943. Suuri osa asukkaista kuljetettiin surmattavaksi Belzecin tuhoamisleirille. Paikkakunnan vuonna 1942 perustettu ghetto, johon oli koottu myös ympäröivien kylien asukkaat, pyyhkäistiin lopullisesti kartalta vasta 2. huhtikuuta 1943. Viimeisestä puhdistuksesta, joka vaati Zloczowin loppujen, noin 6000 juutalaisen hengen, onnistui pakenemaan vain kaksi ihmistä.

Vaikkakin nykymaailmalle suhteellisen tuntematon paikka, tuo Galician pikkukaupunki nousi hetkellisesti kiistan kohteeksi 1990-luvulla, kun historioitsijat kiistelivät Wehrmachtin rikoksista kertovan näyttelyn yhteydessä julkaistuista joukkomurhan kuvista. Lopputulemana kiistelystä voitiin todeta, että ruumiita oli kuvissa kaikista ryhmistä, niin ukrainalaisia, venäläisiä kuin juutalaisiakin, ja sekä saksalaisten että Neuvostoliiton hallintokaudelta.

Erityisen kontroversiaalinen oli kuva jossa juutalaiset kaivavat esille NKVD:n surmaamien asukkaiden ruumiita. Verrattaessa edellä esitettyyn kuvaan, joka paikallisen Gestapon arkistosta, voi todeta että tässä kuvassa ruumiit ovat selkeästi huonokuntoisempia, joten ilmeisesti kyse ei ole joko samasta ajankohdasta tai samoista uhreista. Kuvan oikeassa reunassa juutalaisia kaivuutyössä.

http://www.vilnaghetto.com/gallery/albums/album11/zlodzow.jpg

Aiheesta keskustellaan muun muassa tässä David A. Messengerin kirja-arviossa:

http://www.h-net.org/reviews/showrev.php?id=8824

Ennen sotaa Puolaan, nykyisin Ukrainaan kuuluvassa Zloczowissa, nykyiseltä nimeltään Zolochiv, pystytettiin 2006 muistomerkki kaupungin kaikkiaan 14 000 juutalaisuhrille. Samalla paljastettiin myös muistolaatta NKVD:n uhreille.