Auschwitzin Sonderkommandon Oberkapot

Niin kutsutut kapot olivat johtavassa asemassa olevia vankeja, joiden tehtäviin kuului mm. muiden vankien työn valvonta ja johtaminen. Auschwitzin Sonderkommando puolestaan oli vankiryhmä, jonka tehtävänä oli huolehtia krematorioiden toiminnasta ja vastata kaasukammioista. Sonderkommandon jäsenistä suurin osa oli juutalaisia, mutta johtotehtävissä, kapoina, oli myös muiden ryhmien edustajia. Keskeisimmät johtajat olivat yleensä joko puolalaisia tai saksalaisia.

Auschwitzin Sonderkommandon kapoista tiedetään melko vähän. Pääosa tiedoista on muiden vankien kertomaa. Kapoilla oli myös oma hierarkiansa, ja vastuullisimmassa tehtävässä toimi pääkapo, "Oberkapo", joka johti yhtä tai useampaa krematoriota.

Waclaw Lipka, Dziarnowista syntyisin ollut puolalainen mekaanikko, saapui Auschwitziin Varsovasta 15.8.1940 poliittisena vankina, saaden vankinumeron 2520. Syyskuussa hänet siirrettiin pääleirin krematorioon lämmittäjäksi, eli hän vastasi uunien toiminnasta. Ilmeisesti krematorio otettiin tuolloin ensimmäistä kertaa käyttöön. Lipka oli syntynyt 20.11.1908, joten hän oli leirille tullessaan hieman yli 30-vuotias. 19. heinäkuuta 1943 Lipka siirrettiin Birkenauhun, ja 15. elokuuta 1943 hänestä tulee krematorion numero neljä kapo. Krematorion numero viisi Oberkapo hänestä tuli marraskuun lopussa 1944, jolloin muita leirin krematorioita jo purettiin ja numero neljä oli tuhoutunut kapinayrityksessä. Lipka siirretään muiden "salaisuudenkantajien" eli tuhoamistoiminnan tuntijoiden kanssa 5.1.1944 Mauthauseniin, jossa hänet ilmeisesti ammuttiin 3.4.1945.

Hyvin usein vankien kertomuksissa esiintyvä hahmo oli krakovalainen muurari Mietek (Mieczyslaw) Morawa, s. 19.3.1920. Hän päätyi Auschwitziin Krakovasta poliittisena vankina numerolla 5730 kahdeksas lokakuuta 1940. Pääleirin krematorion kapona hänet tunnetaan ainakin jo vuoden 1942 alusta asti. Birkenauhun hänet siirrettiin 23.3.1943 johtamaan sen krematorioiden numero kaksi ja kolme työtä. Arviot Morawasta vaihtelevat rajusti: puolalaisvankien mukaan hän kohteli muita inhimillisesti, mutta juutalaiset kuvaavat häntä saksalaisille lojaaliksi antisemiitiksi. Lipkan tapaan hän päätyi Mauthauseniin, jossa hänet ilmeisesti ammuttiin krematorion kellarissa.

Kolmas keskeinen henkilö krematorioiden historiassa on niiden käytön opettaja, saksalainen rikollisvanki August Brück, joka vankiluokituksessa leirijargonin mukaan oli "ammattirikollinen" eli "Berufsverbrecher"; oikeammin luokka oli "befristete Vorbeugehäftlinge" eli "tilapäiset ehkäisyvangit". 1897 syntynyt Brück oli ollut keskitysleirillä Buchenwaldissa vuodesta 1937, ja toiminut sen krematorion kapona vuodesta 1940. Auschwitziin hänet siirrettiin vankinumerolla 106 293 maaliskuun 5. päivä 1943. Brückin tehtävänä oli opastaa muut vangit uusien kolmipesäisten Topf-uunien käyttöön, jotka oli aiemmin otettu käyttöön jo Buchenwaldissa. Brück kuoli Auschwitzissa 27.12.1943 pilkkukuumeeseen.

August Brück (oik.) yhdessä kuvan tekijän David Oleren kanssa.

August Brückin jälkeen hänen tehtävänsä otti hoitaakseen huhtikuulle 1944 asti juutalaisvanki, liettualainen opettaja Kaminski, jonka etunimeksi mainitaan Jacob/Yakov. Hän oli syntynyt Bialystokin lähellä noin vuonna 1910, ja oli keskeinen kapinan suunnittelija. Hänet ammuttiin vankien kapinan alla, ilmeisesti koska Morawa, jolle Kaminski oli paljastanut suunnitelmansa, ilmiantoi hänet saksalaisille.

Viides Oberkapon tittelillä varustetuksi mainittu oli Karl Konvoent, saksalainen rikollisvanki joka oli tullut leirille 16.4.1944 Majdanekista. Konvoentin toimikausi päättyi kapinassa, jolloin häntä ensin puukotettiin, ja sen jälkeen neuvostoliittolaiset sotavangit työnsivät hänet vielä elävänä krematorion uuniin.